Aika ja sen illuusio

26.05.2018

Tämä aihe ja ajatus ajasta on pyörinyt viimeaikoina päässäni. Aika on niin omituinen käsite ja ulottuvuus. Albert Einstein sanoi että aika-avaruus on 4. ulottuvuus meidän 3D maailmassa. Jos aika on ulottuvuus jossa emme elä, niin aika muuttuu uskomattoman suhteelliseksi käsitteeksi jonka avulla minä tunnen suurta kiitollisuutta ja kiinnityn entistä voimakkaammin tähän hetkeen. Aika nimittäin on juuri nyt, juuri tässä. Se hetki kun ymmärrän ettei ajalla ole merkitystä, täyttää tajunnan suurella rauhalla ja kiitollisuudella. Voin keskittyä oikeasti ainoastaan tässä hetkessä elämiseen ja tässä hetkessä tuntemiseen ja voin valita miten koen oman aikani itseni kautta. Huh, meniköhän tuo ajatus kuitenkin yli hilseen? 

Tämän asian päässä pyörimiseen liittyy varmasti voimakkaasti 35-vuotis syntymäpäiväni, joka taannoin purjehti ohitseni. Aloin nostalgiseksi ja katselin aikajanaani taaksepäin hyväksyvällä katseella ja arvostin elämäni kokemuksia enemmän. Miten muuten olisin juuri tässä, juuri tässä kohtaa, juuri näin ajatellen ja juuri näin kokien jos en koskaan olisi kokenut ja elänyt juuri sitä elämää mitä olin. Ja taas koin suurta kiitollisuutta, rauhaa ja hyväksyntää. Nämä ajatukset nostivat kuitenkin tietoisuuteeni jotakin uutta ajateltavaa. Entä jos kuitenkin vain koemme asioita 3D maailmassa, liikkuen 4D ajassa mutta tietoisuutemme on niin suuri että se elää 5D maailmassa? Jos kuitenkin silmäni tulkitsee 2D kuvaa 3D:ksi ja syöttää sen käsitelteltäväksi mieleeni, joka välittömästi pystyy tulkitsemaan sen tietoisuuteeni niin tämä prosessi kuulostaa aivan äärettömän uskomattoman suuritehoiselta supertietokoneelta, joten olisiko ajatuksena viidennen ulottuvuuden olemassaolo samassa hetkessä kuitenkaan niin ihmeellinen, sillä mieli ei ole nähtävissä eikä mitattavissa? 

No oli miten oli, aika on kuitenkin siis suhteellinen käsite. Kyllä kaikki voi samaistua siihen tunteeseen, kun minuutit tuntuvat tylsistyneenä tunneilta ja samoin sen kun hyvässä seurassa aika lentää. AIka kuitenkin mitataan yksiköissä, minuutteina ja sekunteina joten miten tämä on mahdollista? Aikaa voi siis taivutaa. Kävin Espanjassa joka taatusti elää koko kansakunta täysin eri aikavyöhykkeellä, missään ei ole kiire, kaikki asiat hoituu aikanaan ja se mitä ei tänään tarvitse tehdä, todellakin tehdään vasta huomenna. Vaikuttaa ettei kellään ole kiire ja aina voi pysähtyä nauttimaan virkistävästä keskustelusta. Osataan sielläkin kiirehtiä ja stressata, tietenkin. Jotenkin silti uskallan väittää että siellä 3 päivä vastaa täällä 1 päivää. Tämä hidastus on havaittavissa konkreettisesti jos itse ymmärtää pysähtyä ja virittäytyä samaan taajuuteen kun kaikki ympärillä oleva. Samaistumalla hetkeen ja ihmisiin voi löytää jotain hyvin arvokasta. Aika on suhteellista.

Aikaa voi siis kokea, sanotaan että ihminen joka elää menneessä on onneton ja ihminen joka elää tulevaisuudessa on ahdistunut ja se joka elää hetkessä, on onnellinen. En halua tässä yhteydessä liiskata ajatusvirtaa ajattelemalla liikaa Flow-tilaa, mutta siihen ainakin itse jatkuvasti pyrin aikakokemuksessani. Aika on silti vain tässä vaikka voin ajatuksissani matkustaa ajassa menneeseen tai tulevaisuuteen. Se että antaisin menneiden kokemusten pilata hyvän oloni tässä hetkessä kuulostaa suorastaan naurettavalta. Mitä ihmettä siis? Onko mahdollista sittenkin matkustaa ajassa? Tai jos jatkuvasti mietin mitä mahdollisuuksia, uhkia ja pelkoja tulevaisuudessa voin kokea, kuulostaa se taas täysin hullulta! Kuka ihme pyörittää päässään aikajanarulettia jossa päävoittona on huonoja valintoja ja surullisia lopputulemia?

Olen valinnut aikakokemuksessani hyvän olon, hyvän fiiliksen ja uskon tulevaisuuteen jonka avulla pystyn elämään hetkessä, tässä ja nyt. Menneellä tai tulevalla ei ole väliä, jos niiden rajottavuus ei hallitse omia ajatuksiasi. Vain muutos ajassa on varmaa, hyvän olon tunteminen on muutos positiivisempaan. Kun muutat rajoittavat tekijät menneessäsi tai tulevaisuudessasi, voit alkaa elämisen ja kokemisen tässä hetkessä. Ajalla ei siis ole väliä, vain aikakokemuksella on. Sinulla on aina aikaa hengittää, joten miksi sinulla ei olisi aikaa muutokselle? Prosessi, muodonmuutos, projekti, nämä kaikki on adjektiiveja kuvaamaan jotakin sellaista joka on sidoksissa aikaan, kuvaakseen muutosta jostakin entisestä, johonkin uuteen. Tämän ajatuksen yleistäminen omaan aikakokemukseen on kultaa ja aina pitää muistaa ettei elämästä selviä hengistä ja se on kaunis prosessi, muodonmuutos johonkin uuteen, siksi matkaa pitää arvostaa ja siitä tulee nauttia tässä hetkessä. Tässä viimeisenä ajatuksena olisi ajatus hengellisyydestä, hieno lainaus joka loi uskoa ja voimaa: "Spirituality in general is the physics we haven't understood yet".

Rakkaudella, 

Riikka