Todellisuuden pelko?

03.06.2018

Millä sinä täytät todellisuutesi? En ole katsonut televisiota pitkään aikaan. Välillä se on harmi ettei voi osallistua samalla tavalla keskusteluun uusimmista telkku sarjoista ja niiden juonikäännöksien spekulointiin, mutta toisaalta tämä on vapauttanut tilaa luovemmalle ajattelulle. Tällä minä täytän "tyhjyyteni". Ajatuksien juoksumaratooneilla. Sosiaalinen media on myös jotenkin outo paikka, selaan helposti Facea ja havahdun hämmennyksen tunteesta ja lopetan selaamisen. Mitä ihmettä se edes oli, mitä juuri luin?

Lähdin ajattelemaan tarkemmin, voisiko asian kuitenkin nähdä niin että pakenen todelisuutta? Väittäisin että itse olen vastuussa valinnoistani, aivan jokaisesta, joten jos valikoin olla katsomatta telkkaria tai selaamatta somea, niin eikö sillä ole merkitystä? Sillä on merkitystä! Minun ei tarvitse lainkaan enää täyttää arkeani tai aivokapasitettiani nyt siihen että tuijotan kämmenessäni olevaa ruutua tai teeveetasolla olevaa ruutua. En usko että evoluutio tähtäsi siihen että se luo etuotsalohkon jolla kattelaan erikokoisia ruutuja eri paikoissa. Vaikka tämän tietokoneen tuijottaminen onkin vastaavaa toimintaa, niin sitä tuijottamalla voi saada lisää tietoa ja oppia asioita, toki voi telkkari ja somekin opettaa, esimerkiksi somessa voi oppia sosiaalisesti josta joskus ehkä lisää myöhemmin, mutta ei samalla tavalla kuin tietokone on oppimisen väline, joka ensisijaisesti on tehty tietojenkäsittelyä varten. Erikseen tietenkin se että sitä käytetään pelaamiseen ja somettamiseen. Höh, tietenkin. Jos arki kuluu uutisten, mainosten, somepäivitysten, ynnä muiden selaamiseen niin sisältö mitä tuijotat ja mitä tuot tajuntaasi, vaikuttaa sinuun huomaamattasi. Kaikki kuitenkin missä et ole itse kokemassa jotakin tilaisuutta tai tapahtumaa tapahtuu vain mielikuvissasi eikä silloin aivosi osaa erottaa mielikuvaa oikeasta hetkestä. Jos ympäristösi on siis täynnä turhaa humputusta, mainoksia ja kissan ristiäisiä, huonoja uutisia ja jatkuvaa moralisointia, se vaan alkaa vaikuttamaan sinuun. Ei hätää, tämä ei ole sen kummenpaa kun sekään että itket elokuvissa nyyhkykohtaukselle, on ainoastaan inhimillistä ja varmaan ehkä hieman evoluution vaikutusta, että koet asiat tunteella. Sinun todellisuus on sinun ympäristö, joka tapahtuu tässä ja nyt.