Vaikka uskot itseesi voit silti olla täysin paska, no mitä sitten?

29.04.2018

Itseensä uskominen on tarkkaa puuhaa. Sisäinen dialogi menee helposti itsensä vähättelemiseen ja ruoskiminen voi alkaa. Ajatukset menevät ketjussa eteenpäin, kuin automaattisesti ja huomaatkin muutaman ajatuksen jälkeen olevasi erittäin syvissä ja mutaisissa vesissä. Sieltä ponnistaminen takaisin mukaviin ja itsensä salliviin ajatuksiin on haastavaa. Yksi hyvä keino päästä takaisin omiin mukaviin ajatuksiin on yleistää ajatukset, eli jos juuri silloin on huono kela menossa päässä josta olet jo jäänyt itsellesi kiinni, käännä ajatuksesti ja huomiosi kiitollisuuden avulla johonkin sellaiseen mistä voit olla kiitollinen juuri nyt. Kiitos tästä ihanasta tuolista missä voin murehtia, sen pehmeys hyväilee itsekriittisiä pakaroitani! Kiitä jostakin yleisesti helposti kiitettävästä asiasta, mistä olet kiitollinen. Huomaa kuinka kiitollisuus alkaa kuljettamaan sinun ajatuksia taas takaisinpäin kohti hyvää oloa, sisäinen dialogi muuttuu sallivaksi ja pääset taas takaisin raiteillesi, itsellesi sallivaan olotilaan. Parempaan mielentilaan, jossa on solujen hyvä olla.

Tietoisuuden lisääminen on kieli keskellä suuta tapahtuvaa havainnointia. Samalla kun annat ajatustesi virrata vapaasti havainnoimalla niitä ja lakata arvostelemasta niiden laatua, on helpompi huomata ettei omat ajatukset määritä sinua. Nehän ovat tavallaan näkymättömiä, kukaan muu ei niitä pysty havainnoimaan kun sinä itse. Ellei sitten ajatustenlukijoita lasketa tähän!!! 

Kääntöpuoli itsensä havainnoimiselle on se, että sisäinen itsesi on viisas ja järkevä, tiedostava henkilö ja ikäänkuin tarkoituksella saa sinut omalla hellällä tavallaan parantamaan itseäsi, pakottamalla sinut havainnoimaan itsesäsi enemmän tässä ajassa ja avaruudessa, joka väkisinkin saa aikaan sen että ajatuksia mitä et edes tiennyt olevan olemassa, pulpahtelee esiin. Näiden ajatusmallien on tarkoitus pysyä alitajunnan piilossa, jotta et muuttuisi. Muuttuminen vaatii energiaa, liikettä ja muutosta ja alitajunta ei halua muttua, se haluaa vain pysyä samassa neurologiassa, mihin se on tottunut. Aivot ovat suunniteltu muuttumattomiksi. Sitten kun nämä ajatusmallit alkavat pulpahtelemaan esiin, kiitä itseäsi siitä! Olet saanut itsesi kiinni, syvältä ja nyt on mahdollista muuttaa ja parantaa itsesi.

Tämä sama asia tapahtuu myös kehollisuudessa, jos ikuisesti kuvittelet ettet voi tai pysty nostamaan 100 kiloa penkistä, ei se todennäköisesti koskaan nousekkaan sieltä. Mutta kun tarkoituksenmukaisesti alat työstämään omaa uskomustasi itsestäsi, neurologia seuraa ja uusia väyliä ja ratoja alkaa muodostumaan aivoissasi. Aivojen "default mode" pyrkii tässäkin vain suojelemaan itseään. Toki kehoa myös täytyy treenata, jotta se on valmis sellaiseen ärsykkeeseen, mutta on tiedossa ettei 100 kiloa penkistä ole ihmiselle mitenkään saavuttamattomissa oleva tavoite, joten missä on este? Joskus olen kysynyt ääneen, mistä tiedät eron 1 kilon ja 2 kilon välille jos et tiedä paljon rautaa on ladattu penkkitelineeseen? 

Hypnoosi on hyvä keino sille, että alitajuisia ajatusmalleja ja ketjuja pystyy muuttamaan salakavalasti, ilman että ne ensin pulpahtelevat omaan tietoisuuteen. Tavallaan silloin kuljemme alitajuisiin prosesseihin suoraan takaovesta. Hypnoosin avulla voimme hellävaraisesti antaa suoria ehdotuksia alitajunnalle, jolloin sen on helpompi hylätä vanhat mallit ja adoptoida uudet ilman sen enempää vastustusta. Tämä on muutenkin mukava keino, sillä voit tietoisesti antaa tiedostamattomalle mielellesi ohjeita ja reseptin helpompaa olemiseen.

No, kuitenkin sen enenpää saaranaamatta, olisi mahtavaa jos muutoksen aika on kohdallasi nyt. Oli se sitten mikä ikä tahansa tai mones elinaika ikinä, on aina mahdollista alkaa kehittämään itseään. Kaikki elämäntilanteet ovat sopivia itsensä kehittämiselle, kaikki ongelmat ovat sopivia alustoja itsensä kehittämiselle, ei ole olemassakaan sellaista hetkeä, jolloin itseään ei voisi kehittää. Joku voi hymähtää tässä kohtaa ja sanoa no entäs jos, no entäs jos se onkin nyt? Haastakaa itsenne, etsikää rajoittavat uskomuksenne ja murtakaa niitä. Ne sanoo että tekee hyvää ajatella välillä boksin ulkopuolelta, että neurologia vilkastuu. Ilman rasittavaa ponnistelua ei odotettavissa kehitystä, mutta lupaan sen että palkinto on mahtavin ikinä!

Rakkaudella, Riikka